Mähän en ole koskaan tykännyt ruuanlaitosta. Tätä taitoa on vaan pitänyt alussa oikeasti pakon kautta vaan kehittää, koska haluan tarjota lapsille ravitsevaa, monipuolista ja maittavaa ruokaa, jonka avulla he jaksavat kasvaa ja kehittyä. Nykyään pitää huomioida vielä paljon treenaavien teini-iän alkutaipaleella olevien nuorten tarpeista.
Vuosia sitten poikani ollessa ehkä tokaluokkalainen (nyt seiskalla), keskusteltiin porukassa hänen jääkiekkojoukkuelaisten äitien kanssa lasten huonosta syömisestä. Varmasti jokainen vanhempi tuntee tuskan, kun mikään ei maistu lapsille, ei koskaan. Eräs äiti tuumasi tähän: "Eihän tuo ole ihmekään, ettei ruoka maistu. Meillä lukee maustepurkissa paskanmakumaustetta."
Voitte kuvitella minkälaisen naurunremakan tuo kommentti sai aikaan. Olin kokannut tähän hetkeen asti VAIN arkiruokaa. Nyt ymmärsin, miksi tekemäni ruoka ei maistu. Sehän on arkipaskaruokaa. Siitä hetkestä lähtien ruokani on ollut tuon nimistä.
Tämä oli muuten blogini ensimmäinen ohje. Pasta Caprese oli pitkään suosituin ohjeeni. Nyt suosituimman ruuan paikan on vienyt Maailman paras italianpata. Ja yhtään valehtelematta, tämä vaan on niin paljon parempaa kuin pussi-italianpadat ja valmistuu ihan yhtä nopeaan!
Eikä kaikki mene aina kuin Stromsössä. Viimeksi poltin mustikkakiisseliä tehdessäni perunajauhot pohjaan... Tuossa tuo kattila sitten odottaa puhdistamista. Kiisselikin lensi vessanpönttöön. Todellista Arki(paska)ruokaa. Kuitenkin yksi ilon aihe on ollut teidän lukijoiden rinnalla (joita on tosi kiva määrä näin harrastelijabloggarille), on tuo oma domain. Olin niin onnellinen, kun sain ostettua tuon www.arkipaskaruokaa.fi omakseni!
Kun reilu vuosi sitten päätin perustaa blogin kaverien ja tuttujen houkuttelun johdosta, nimen valinta oli tietyllä tavalla vaikeaa. Seuraavalla tekstillä lähdin peräämään nimivaihtoehtoja ja toiveita suurelta yleisöltä eli Facebook-kavereilta.
Näillä nimivaihtoehdoilla lähdin liikkeelle:
1. Katta kokkeilee
2. Katta kokkailee
3. Arki(paska)ruokaa
Vastaavasti taas sisältöä lähdin testauttaa seuraavasti. Halusin blogin vastaavan lukijoiden tarpeisiin.
"Kaverit. Ootte ehkä tässä vuosien varrella seuranneet kipuilua arki(paska)ruuan teosta. Ruuan, jonka pitäisi olla yhtä aikaa maittavaa, ravitsevaa ja totta kai edullistakin, kotiruokaa. Sitä kautta minulla tulee kokeiltua erilaisia uusia reseptejä viikottain ja suunnittelen viikkoruokalistan aina tulevalle viikolle. Aina siinä ei pystytä pysymään arjen aikatauluhaasteiden (ja yleensä elämän takia!) ja siirrytään pikaisesti lihapiirakan ja nakin tai pitsan äärelle. Tämä on pistänyt mut miettimään blogin perustamista. Työnimenä on Katan kokeileva keittiö. Mitä haluaisit lukea blogista? Haluaisitko kuvia ja reseptejä joka arkipäivältä? Vai riittäisikö viikon ruokalistat ja otoksia viikon uusista ruuista? Arvostaisin kommenttejasi ja vastaamiseesi käyttämääsi aikaa kovasti!"Tuosta ao. kuvan Nyhjää tyhjästä chilisestä kanapadasta ei ohje koskaan ehtinyt blogiin. Se oli harmillista, koska tämä oli niin hyvää. Maistuisi vieläkin.
Kommentteja tulikin 34 ja tykkäyksiä 61. Entinen työkaverini Kirsi toivoi perheen kommentteja ruuista. Senhän toteutinkin ja se on ollut yksi blogini suosituimpia yksittäisiä osioita reseptien rinnalla! Useampi toivoi myös viikon ruokalistaa. Sitä yritin etukäteen toteutella, mutta meidän arki ei kuitenkaan ole niin suunniteltua, että se ei oikein onnistunut. Pitää yrittää tsempata taas tässä.
Mukaan sisällöksi valikoitui alussa näitä teemoja:
- viikon ruokalista ja otokset perheen kommenttien kera
- tähteiden käyttö (iso askel itselle ja parannettava juttu EDELLEEN!)
- helppous ja nopeus avainsanoina unohtamatta terveellisyyttä
- välillä ehkä otos perheen The Chefin ruuista
Ruokalaskujen suuruutta aioin kans seurata. Siinä en ole vielä onnistunut. Ajattelin kesäloman alkaessa aloittaa sen. Tosin sehän ei anna todellista kuvaa meidän perheen todellisista kuluista, koska kesällä minä ja lapset ollaan kotona.
Mitä jatkossa?
Edelleen aion tehdä näitä hyvinä arki(paska)ruokia. Mua kiinnostaa aivan suunnattomasti alkaa seurata noita ruokakustannuksia. Ipanat syö meidät kasvaessaan "haaksirikkoon" (vanha Arki(paska)ruokaa-perheen sanonta lasten taaperovuosilta). Tuo viikon ruokalista voisi toki ainakin suunnittelutasolla palata takaisin. Tätä suunnittelin, tämä toteutui -tyyppisesti.
P.s. Mun suosikki on tämä - Lehtikaalesta valmistuva mainio yhden padan paistos.
P.p.s Jostain syystä tämä blogiini tarkoitettu eka kuva on jäänyt aiemmin julkaisematta!
Kiitos sinulle, kun jaksat seurata blogiani!💓